Reaktiomme stressiin ovat edelleen samoja, mitkä ovat aikoinaan auttaneet meitä henkiinjäämisessä ja valmistaneet kehoa toimimaan: Maksa lisää vereen sokeria ja aivot käskevät lisämunuaisia erittämään kahta tärkeää stressihormonia kortisolia ja adrenaliinia. Jälkimmäinen nostaa syketasoa ja verenpainetta, hengityksen kiihtymisen kautta saadaan ohjattua happea lisää lihaksiin ja aivoihin. Kortisoli puolestaan pitää verenpainetta ja -sokeria korkealla koko stressireaktion ajan. Sapelihammastiikerin uhatessa edellä mainitut reaktiot ovatkin olleet tärkeitä.

Lyhytkestoisena ja voimakkuudeltaan sopivana stressi auttaa tänäkin päivänä meitä selviämään arjen haasteista. Toki vaikutus suoriutumiseen voi olla myös negatiivinen, jos työtoverin ajattelematon lausahdus tai vaikka esiintymistilanne saa meissä aikaan samanlaisen adrenaliiniryöpyn kuin henkeen kohdistuva uhka.

Miten stressi vaikuttaa kehoomme

Työssäni kohtaan usein henkilöitä, jotka kokevat tai ovat ehkä jopa hyväksyneet stressin olevan kiinteä osa heidän elämäänsä, liittyen esimerkiksi haastavaan työtehtävään, elämän ruuhkavuosiin tai aktiiviseen elämäntyyliin. Kierolla tavalla elämän jatkuva hektisyys saattaa joskus olla jopa ylpeyden aihe, se saatetaan nähdä merkkinä tehokkuudesta ja vastuuntuntoisuudesta. Vastuuntuntoinen persoonallisuus onkin monesti stressin takana, mutta kun perehtyy stressin vaikutuksiin yleisterveyteen tai aivoihimme on sen yhdistäminen tehokkuuteen valitettavasti harhaa.

Stressi ja terveys

Stressin pitkittyessä, ’taistele tai pakene’-tilan muuttuessa normaaliksi olotilaksi, ensimmäisessä kappaleessa esitetyt vaikutukset kehoomme aiheuttavatkin niin väistämättömiä negatiivisia terveysvaikutuksia kuin merkittävää terveysriskien lisääntymistä:

  • Verenpaineiden jatkuva kohollaan olo kroonistuu verenpainetaudiksi
  • Kohonneet veren rasva- ja sokeritasot nostavat sydäntautien ja kakkostyyppisen diabeteksen riskiä
  • Vastustuskyky sokerille heikkenee, mikä näkyy energiatason laskuna ruokailujen jälkeen
  • Immuunijärjestelmän heikkeneminen. Eräässä tutkimuksessa stressaantuneiden viiteryhmässä vain 38 %:lla vasta-aineiden tuotanto oli normaalilla tasolla (verrokkiryhmä 66 %), haavojen paraneminen oli 24 % hitaampaa kuin verrokeilla
  • Allergiaherkkyys lisääntyy
  • Ruuansulatus kärsii ja suoliston bakteerikanta muuttuu, mikä puolestaan lisää riskiä tai pahentaa tulehduksellisten suolistosairauksien oireita
  • Kehon ja mielen vahva yhteys selittää, että kroonistunut stressi on osatekijä moniin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Aivotutkimuksissa on myös havaittu, että stressaantuneena ihminen aidosti kokee kivun voimakkaampana.
  • Vaikutukset mielenterveyteen, esimerkiksi masennusriskin nousu. THL:n toteuttama FinTerveys 2017 -tutkimus osoittaa, että Suomessa naisista joka viides ja miehistä 15 prosenttia oli kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Vuonna 2018 noin 74300 työikäistä sai sairaspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden takia!
  • ….

Sykevälivaihtelu (=HRV) on keino mitata niin stressitasoamme, palautumiseen vaikuttavia tekijöitä kuin terveyteen liittyviä riskejä. Tutkimuksissa onkin havaittu selvä yhteys tasapainoista palautumistilaa peilaavan voimakkaan sykevaihtelun ja pitkän eliniän olettaman välillä. Alla oleva kuvaaja näyttää kuinka sykevälivaihtelu laskee iän myötä, mutta joukkotasolla käyrä kääntyykin nousuun noin 70v ikävuoden jälkeen. Tämä muutos ei luonnollisesti tapahdu yksilötasolla, vaan on seurausta matalan sykevälivaihtelun omaavien henkilöiden poistumisesta rivistä. Työikäisten yleisterveyden kannalta hätkähdyttävä asia kuvaajassa on se, että satavuotiaaksi eläneiden sykevaihtelu on samalla tasolla kuin keskimäärin 45 vuotiailla!

Sykevälivaihtelu ja terveys

 Pitkittynyttä stressiä ei tulisikaan koskaan ’hyväksyä’, jollei sitten tietoisesti halua lyhentää elinajan ennustettaan, käyttää rahaa enemmän lääkkeisiin tai tehdä olotilastaan muuten tarpeettoman hankalaa. Hyvä uutinen on, että meillä kaikilla on näin halutessaan elämänvalintoihin, -tapoihin tai -asenteeseen liittyviä keinoja, joilla voi vaikuttaa asiaan. Näitä on käsitelty aiemmassa blogikirjoituksissa.

Stressin vaikutus aivoihin

Teini-iässä aivojen hermoyhteyksistä toimii vain noin 80 %, synapsien väliset yhteydet ovatkin täysin valmiita vasta 25–30 vuotiainen. Tämänkin jälkeen se, miten elämme tai mitä teemme muovaa aivojamme. Monesti käytetty esimerkki tästä on Lontoon taksikuskit, joilla suunnistamiseen ja tilan hahmottamiseen liittyvät aivojen osat ovat selvästi suurentuneet. Myös pitkittynyt stressi muokkaa aivojamme. Huono uutinen on, että toisin kuin taksikuski-esimerkissä, todetut muutokset eivät auta meitä selviämään haasteistamme paremmin, päinvastoin:

Stressi ja aivot
  • Taistele tai pakene reaktion ydin, mantelitumake suurenee eli reagoimme herkemmin ja voimakkaammin stressiä nostattaviin tilanteisiin. Havainnoimme uhkia ja negatiivisia asioita myös tilanteissa, joissa niitä ei todellisuudessa ole.
  • Tunne-elämän säätely heikkenee
  • Analyyttisestä toiminnasta vastuussa olevat etuotsalohkon alueet kutistuvat, minkä seurauksena keskittymiskyky heikkenee ja meidän on vaikeampi hahmottaa kokonaisuuksia
  • Hippokampus kutistuu ja sen yhteydet muihin aivojen osiin heikkenee. Tämä vaikuttaa muistitoimintoihin, krooninen stressi siis vanhentaa aivojamme ja on riskitekijä muistisairauksille

Jonkinlainen ohjelmointivirhe meissä onkin, että kuvatut muutokset taitavat olla kaikki luonteeltaan sellaisia, mitkä ylläpitävät tai jopa voimistavat tilaa. Itseään vahvistavan stressikierteen katkaisu vaatiikin joskus voimakkaitakin muutoksia elämään.

Faros ECG

Livtec Hyvinvointipalvelut

Tutusta kuinka Livtec Recovery ja Livtec Unianalyysi auttaa sinua nukkumaan paremmin!

Tykkäsitkö, jaa kavereillesikin!